Puolangan kunnan historiaa

Luoteisen Kainuun jylhissä vaaramaisemissa on tiettävästi ollut asutusta jo tuhansien vuosien ajan. Ensimmäiset Puolangan alueen asukkaat olivat erämaassa ja syrjäseuduilla vaeltanutta kansaa, joka sai elantonsa pyyntikulttuurista. Viitteitä tuosta lappalaisiksi kutsutusta joukosta onkin jäänyt paitsi perimätietoon myös maastoon. Alueelta on löydetty kalan pyytämiseen käytettyjen lapinpatojen jäänteitä sekä lapinraunioiksi otaksuttuja kiviröykkiöitä. Myös osa seudun nimistöstä on saamelaisperäistä: Puolanka-nimi tarkoittaa palopaikkaa.

Vakinainen asutus saapuu Savosta

Vakinaisemmin aluetta ryhdyttiin asuttamaan 1550-luvulla, jolloin seudulle saapui savolaisia perhekuntia. Tulijat saapuivat joko verovapausvuosien houkuttelemana tai esivallan määräyksestä, sillä itse kuningas Kustaa Vaasa oli kehottanut ja rohkaissut alamaisiaan hakeutumaan uusille asuinseuduille erämaihin. Ensimmäinen uudisasutus oli Puolangan seudulla kuitenkin varsin liikkuvaa, sillä kun parhaat kaskipaikat oli käytetty ja apajat ehtyneet, hakeuduttiin muualle. Vuosien kuluessa asutus kuitenkin alkoi keskittyä tietyille alueille, ja ensimmäisiksi asutetuiksi kyliksi muodostuivat Kongasmäki, Voipuajärvi, Kivarinjärvi ja Lylyjärvi. Kyseisillä alueilla asutaan yhä tänäkin päivänä.

Savolaisten saavuttua asutus alkoi tihentyä 1560-luvun alussa, ja asukasluku ylitti 5000 rajan vuoden 1900 tienoilla. Suurimmillaan Puolangan asukasluku oli vuonna 1960, jolloin asukkaita oli 7520. Vuosikymmenen loppupuolella väestö alkoi kuitenkin muun Kainuun tapaan vähentyä.

Kunta perustetaan

Puolangan kunta on perustettu vuonna 1867. Samana vuonna Puolangan seurakunta itsenäistyi Hyrynsalmen seurakunnasta, johon se hallinnollisesti kuului. Kunnanvaltuusto on toiminut Puolangalla vuodesta 1916 lähtien.

Askanmäen kaunis Kaija

Puolangan historiaan liittyy olennaisesti myös tunnettu kansantarina Askanmäen kauniista Kaijasta. Suulliselle perimätiedolle ominaiseen tapaan tarina on vuosien saatossa muuttunut ja värittynyt; joidenkin kertojien mukaan vihavenäläiset ryöstivät Kaijan rappasotien aikaan Venäjälle, toisten mukaan Kaija lähti komean kauppiaan mukaan vapaaehtoisesti. Tarina kuitenkin päättyy aina siten, että Kaija palaa takaisin kotiseudulleen Puolangalle. Vuosikymmentenkin jälkeen tarina on säilyttänyt erityisen lumovoimansa ja salaperäisyytensä. Aikoinaan myös Juhani Aho inspiroitui tarinasta kirjoittaen sen pohjalta Juha-romaaninsa.

Kauniin Kaijan tarinan sekä muita maagisia kertomuksia Ylä-Kainuusta löydät Ylä-Kainuun Tarinakartastosta.