Nähtävyydet ja matkailukohteet

Askanmäen kotiseututalo

Kauniin Kaijan kotitalona tunnettu Keskitalo on rakennettu vuonna 1874, mutta Askanmäen asutus juontaa 1500-luvulle saakka. Askanmäki on tullut kuuluisaksi kauniista Kaijaksi kutsutusta emännästään, joka 1700-luvulla ryöstettiin tai lähti vapaaehtoisesti komean kauppavenäläisen mukaan Venäjälle.

Askanmäessä on esitetty mm. Raija Orasen käsikirjoittamaa laulunäytelmää Kauniin Kaijan Balladi – Pala Purppuraa ja useita muita tunnettuja kesäteatterikappaleita sekä lastenteatteria vuodesta 1984. Talon esittely sekä majoitus- ja ruokapalveluja tilauksesta.

Aska on valittu Vuoden valtakunnalliseksi kyläksi 1999, lisätietoja Askan Ahertajat, puh. 040 866 7817.

Hepoköngäs

Hepokönkään suojelualue on perustettu yhden Suomen korkeimmista luonnonvaraisista vesiputouksista, Hepokönkään, ympärille. Komeissa Kainuun vaaramaisemissa sijaitseva putous on suosittu käyntikohde, jota myös liikuntaesteiset pääsevät ihailemaan.

Jokilaakso on rehevä ja rotko jylhä. Puolet suojelualueesta on kuusivaltaista vanhaa metsää, jonka siimeksessä viihtyy joukko uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. 

Lisätietoja www.luontoon.fi/hepokongas.
Retkipaikan blogikirjoitus Hepokönkäästä. 

Hautausmaat

Puolangalla sijaitsee useita menneiden sukupolvien muistoja henkiviä hautausmaita. Kirkon lähistöllä sijaitseva vanha kirkkomaa on yksi vanhimmista näkyvissä olevista historiallisista muistomerkeistä Puolangalla. Saarihautausmaat puolestaan ovat varhaisten perimätietojen mukaan Puolangan ensimmäisiä hautausmaita.

Lisätietoa hautausmaista

Kempasvaara

Joukokylän Kempasvaaran maisema-alue on valtakunnallisesti merkittävä, ja edustaa hyvin kainuulaista vaara-asutusmaisemaa. Vaaralla, jolta on henkeäsalpaavat näkymät viiden kunnan alueelle, sijaitsee näköalatorni. Näköalatornin lisäksi paikalla on makkaranpaistokatos, wc ja päivätupa.

Tornille pääsee parhaiten ajamalla Joukokylästä Pesiöntietä Suomussalmen suuntaan noin 2 km, jonka jälkeen käännytään oikealle Heinäläntielle. Muutaman kilometrin jälkeen käännytään vielä oikealle Kempasvaarantielle, jota pitkin pääsee vaaran laelle. Opastus risteyksissä on uusittu, joten paikka löytyy helposti.

Lisätietoja Joukokylän kyläyhdistys puh. (08) 753 204.

Luontopolku

Paljakassa, Metlan tutkimuslaitoksen lähellä, sijaitseva luontopolku, jolla on tietoa alueen luonnosta, puista ja kasvillisuudesta. Polun pituus on 780 metriä.

Seppo Pohjola puh. (08) 531 2230 tai 0400 285 108.

Museoreitti

Museoreitin lähtöpiste on kirkon (Kirkkokatu 1) luona, josta löytyy myös reitin opaskartta. 

Tarkempi kuvaus reitistä

Pirunkirkko

Pirunkirkon aarnialue sijaitsee Paljakan luonnonpuiston lounaispuolella. Pirunkirkko on kallioinen ja osin jyrkänteinen rotko, jonka pohjalla virtaa Louhenjoki. Pysäköintialueelta johtaa Pirunkirkolle 600 metriä pitkä polku.

Lisätietoja luontoon.fi.

Metsäntutkimuslaitoksen Paljakan ympäristönäytepankki

Ympäristönäytepankilla on tärkeä merkitys Euroopan laajuisessa raskasmetallien kartoituksessa. Kansainvälisessä käytössä olevaa sammalmassaa valmistetaan ja säilytetään ympäristönäytepankissa, josta sitä myös toimitetaan ympäri Eurooppaa kartoituksissa mukana olevien laboratorioiden laatutason seuraamiseksi.

Metsäntutkimuslaitos on keskittänyt tutkimusnäytteiden säilyttämisen Paljakan ympäristönäytepankkiin.

Metsäntutkimuslaitos kerää viiden vuoden välein sammalnäytteitä Suomesta osana Euroopan kattavaa raskasmetalliseurantaa. Lisäksi näytepankissa säilytetään muun muassa vuosikymmenien aikana eri puolilta maata kerätyt karikenäytteet, jotka ovat arvokasta tutkimusaineistoa nykypäivän tieteelle.

Paljakan ympäristönäytepankin aulassa esitellään valokuvien ja tietotaulujen avulla Metsäntutkimuslaitoksen, ympäristönäytepankin ja Paljakan tutkimusalueen toimintaa sekä Oulun toimipaikan tutkimustuloksia. Paljakan ja Puolangan luonnon erityispiirteitä havainnollistetaan esineistöllä ja jaettavalla materiaalilla. Esillä on myös kattava valikoima alueella esiintyviä puun lahottajia, joukossa useita harvinaisuuksia.

Lisätietoja puh. (08) 755 135 sekä Luonnonvarakeskuksen kotisivuilta

Puolangan kirkko

Olavi Sortan suunnittelema vuonna 1954 rakennettu kolmilaivainen pitkäkirkko

Llisätietoja puh. (08) 751 288 sekä Puolangan seurakunnan kotisivuilta

Ks. myös museoreitti

Puolanka-Pirtti eli museo

Museoon on kerätty naisten ja miesten töihin liittyvää maa- ja kotitalousesineistöä sekä työkaluja,

Lisätietoa täältä

Tiaisen torppa

Tiaisen kruununmetsätorppa on kiehtova esimerkki Pohjois-Suomen asutushistoriaan 1800-luvulla olennaisesti kuuluvasta kruununmetsätorppalaitoksesta.

Auhonkylässä Kalhamajärven pohjoisrannalla on Tiaisen paritupaisen asuinrakennuksen lisäksi navetta, lampola, talli, lato, riihi ja savusauna. Asuinrakennus on rakennettu Kainuussa 1800-luvulla tyypilliseen tapaan, ensin pirtti ja sen jälkeen kamari sekä niiden väliin kylmä eteistila. Hirsirakennus on vuoraamaton ja siinä on ollut kuten muissakin pihapiirin rakennuksisa tuohikatto.

Torppa on entisöity alkuperäisasuunsa ja se toimii porttina Olvassuon kansallispuistoon,

Lisätietoa Museoviraston kotisivuilta
Retkipaikan blogikirjoitus Tiaisen torpasta. 

Vartiopirtti

Vuonna 1932 käyttöön vihitty entinen suojeluskunnan talo Väyrylän kylällä (Saarelantieltä käännytään Pellonpääntielle), entisöity,

Lisätietoja Väyrylän kyläyhdistys puh. 0400 178 263.

Voikivi

Vanhojen polkujen risteyspaikka, jossa pappien kerrotaan vuosisatojen ajan perineen verosaataviaan. Opastettu polku (n. 2 km) lähtee Väyrylän koulun takaa (Puolangalta päin saapuessa koulun ja seuraavan parkkipaikkalevennyksen välistä).

Lisätietoja Väyrylän kyläyhdistykseltä puh. 0400 178 263.